Sähköiset soittimet ja solistinen elektronimusiikki

Heti yksi tärkeä huomio alta pois:
Nykyään huomattava osa kaikesta populaarimusiikista on elektronista musiikkia eikä sitä tyypillisesti kutsuta erikseen "elektroniseksi musiikiksi". Pintaraapaisua lukuun ottamatta tämän kurssin tavoitteena ei siis ole tarkastella tätä musiikin osa-aluetta vaan tähtäämme pikemminkin elektronimusiikkiin, sähkömusiikkiin, elektroakustiikkaan ja syväkuunteluun sekä näiden tietotaitoihin.

Tavoitteena on valmentaa elektronisen äänen hallintakykyjä ja alan käsityöläisyyttä sekä vahvistaa soittajan ja laitteiston vuorovaikutusta. Koska ala on suhteellisen nuori, valtavan laaja ja epämääräinen, olen rajannut muutaman osa-alueen, jotka auttavat ymmärtämään, mistä on tultu ja mihin on mahdollista mennä niin muusikkona kuin teknikkona:

Historia
Teknologia
Synteesi ja akustiikka
Soittajuus
Itsenäisen työskentelyn edellytykset ja mahdollisuudet

Opetus etenee siten, että nykytilanteen ymmärtämiseksi tutkitaan alan menneisyyttä käytännön esimerkkien avulla. Ala on kehittynyt yhteiskunnan mukana aivan uskomattomalla vauhdilla ja on vasta n. 120 vuotta vanha. Elektronimusiikki on ollut vahva osa nykyaikaisen klassisen musiikin sävellys- ja toteutusmaailmaa vasta n. 70 vuotta, ja teknologian tuomat mahdollisuudet rehevöittivät alaa popkulttuurin puolelle räjähdysmäisesti 1960-luvulla (TV, radio, nauha- ja levymarkkinat, konsertit yms.).

Elektronimusiikki on tullut jäädäkseen, joten tehdään parhaamme sen valjastamiseksi.

HISTORIA

Perehdytään alan virstaanpylväisiin, kuten ratkaisevat keksinnöt, vaikuttajat ja ns. koulukunnat (Saksa, Ranska, USA, Japani, nauhamusiikki, algoritminen musiikki yms.). Miten saatiin sähkö tuottamaan ääntä, kuka kehitti tarvittavaa kalustoa ja miksi ja miten sodat vaikuttivat teknologian kehitykseen (mikrofonit, taltiointi ja toisto, yms.). Lisäksi tutustutaan musiikin kautta alan kehitykseen: Jack Elliotista, Leonid Theremenista, Edgar Varesesta ja Karlheinz Stockhausenista Autechreen ja Meat Beat Manifestoon sekä elektronimusiikin rantautumiseen Suomen peräkammareihin (YLE:n kokeellinen studio, Jukka Ruohomäki, Erkki Kurenniemi, Osmo Lindeman, Kaija Saariaho, Pekka Airaksinen, Mika Vainio, Avaruusromua yms.)

TEKNOLOGIA

"Rauta ja Softa" ja kuinka ollaan tultu gramofonista MP3-kuunteluun, kelamankasta suoratoistoon, Thereminista kännykkäsynikkaan yms. Tutustutaan laitteisiin ("rauta") kuten mikrofonit, nauhurit, tallentimet, mixerit, efektit, syntetisaattorit, sämplerit, sekvensserit yms. ja niiden kaapelointiin. Tutustutaan tietokoneohjelmistoon ("softa") kuten DAW:it (Reaper, VCVrack, Ableton, Bitwig, Renoise, yms), editorit (Ocenaudio, Wavosaur, yms), plukarit (VST, Audio Unit, LADSPA, Clap, yms.), äänitiedostojen formaatit (Wav, Aif, MP3, Flac, Ogg, yms.) ja niiden resoluutiot (näytteenottotaajuudet ja bittisyvyydet). Pyritään myös ulos jättifirmojen sanelemasta kalliista laite- ja ohjelmistoriippuvuudesta ja palautetaan ammattimainen tekeminen jokamiesluokan budjetin kalustolle.

SYNTEESI JA AKUSTIIKKA

Tutustutaan synteesin eri muotoihin: subtraktiivinen, additiivinen, AM (amplitudimodulatiivinen), FM (taajuusmodulatiivinen), granulaarinen, suodatinresonanttinen, synkronoituva (hard sync ja/tai soft sync), wavetable, waveshaping, sämpläys, ja spektrimorffaus, sekä laitteisiin ja metodeihin joilla näitä tuotetaan: analogisyntetisaattorit, sämplerit, digitaalisyntetisaattorit ja tietokoneet. Käytössämme on mielenkiintoinen valikoima monipuolisia soittimia (mm. Korg MS20-mini, Roland Juno, Roland Aira System-1, sekä monta riviä Eurorackia), joilla voidaan havainnollistaa miksi kuulemamme maailma koostuu oskilloinneista. Tutustumme havaitsemaamme taajuusspektriin ja akustiikan peruspilareihin.

SOITTAJUUS

Rakennetaan ja harjoitellaan konserttiohjelmistoa. Suunnitellaan teknistä toteutusta, monikanavaisuutta, äänentoistoa yms. Pyritään pois ns "sähköpostin lukemisesta" lavalla (ilmiö, jossa esiintyjä tekee "jotain" läppärillä) ja tuodaan esiintymisen visuaalisuutta esille, unohtamatta tietenkään ensisijaisesti kuuntelukokemusta. Tutkimme myös notaatiomuotoja, yhteistyömahdollisuuksia akustisten soittimien ja soittajien kanssa, sekä piisien äänittämistä, mixaamista ja mahdollista koostamista julkaisumuotoon (masterointi, monistus, jakelu, mainostus yms..). Tutustutaan syväkuuntelemisen perinteisiin musiikin tekemisen ja alan klassikkolevytysten kautta (Eliane Radigue, Pierre Schaeffer, Iannis Xenakis, yms sekä levy-yhtiöitä kuten Wergo, INA/GRM, Nonesuch, yms)

ITSENÄISEN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET

Pohditaan oman taiteellisen työn harjoittamisen arkea, käytäntöjä ja rutiineja, iloja ja ankeuksia. Hiotaan äänenkäsittelykykyjä työelämää varten, esim. pelien äänisuunnittelu, teatteri, TV- ja elokuva, radio. Tutustutaan alan kirjallisuuteen ja merkkilevytyksiin ja hyödynnetään nykyajan loistavia tietolähteitä (kirjastot ja internet). Pidetään siis tekemisen meininki käynnissä!